Post it tunnaria on tehty kahdesti. Ensin teipinpaloilla. lisäsin hajustetun teipin kaveriksi hajuttoman. Kun ne löysi sen hajustetun päätin testailla kahdella post it lapualla.

Ilona tuntui tajuavan kahdesta lapusta hyvin että mitä haettiin.
Minttu oli hieman ulalla, osittain ehkä ilmaisemisen vaikeuden vuoksi. Eihän siihen ole saatu kestoa. Se löytää oman ja kääntää heti pään, olisko tää?

Muutaman päivän päästä kokeilin kolmella. Kahdella hajuttomalla.. ja treenin edetessä koirankuolaisella. ja yhdellä hajustetulla. Aluksi molemmat oli ulalla. Ipa etsi hajualla, mutta ei oikein malttanut keskittyä. Yritti joka lappua vuoronperään.. joskos sais namia enempi kun näyttää kaikki. Kyl sekin yhden palkattoman sohelluksen jälkeen vähän skarppasi ja löysi oman, vaikka sen paikkaa vaihtelinkin.

Minttu löysi oman ehkä helpommin ja määrätietoisemmin. Kokeili edelleen että saisko namia löysäilyistä. tai riittäisikö nopea vilkaisu ilmaisuksi. Kun sillä alkoi vähän keittää, se meinas napsia vaan omaa hampailla.

Mä luulen ja toivon että ne molemmat on tajunneet tän. Vielä ne tarvii harjoitusta enenko uskon et osaavat oikeasti.

Tyyne agiliisi tänään.

Lotta Vuorelan rata oli jäänyt tosikoilta halliin. Tyynelle laitettiin pari rimaa korkeammalle ja pituuteen 3 palaa. Myös muuri oli medi korkeudessa. Eri korkeudella olevat rimat ja yhtäkkiä hassun näköiset pituus ja muuri aiheuttivat ensin oikosulun. Muutaman kertauskierroksen jälkeen Tyyne alkoi pompsia ihan ilman ongelmia. Oli äärimmäisen hyvin ohjattavissa.

Ekojen keppien jälkeen lähetin Tyynen takaakierrolle, odotin sitä kauempana ja yritin saada sen lähettymään kohti seinää olevalle hypylle. Huomasin sössiväni lähes kaikessa. Työnsin sen ekan hypyn taakse, vedin sen tokalta hypyltä pois. Kaikki vaan omaa epätäsmällistä kropan suunnan käyttöä.
Ei Ilonan kanssa ole näin tarkkaa. Lopulta kohta meni sujuvasti, kun ekalle hypylle pidin ohjaavan käden tiukasti kropan lähellä ja tokalle seinää kohti olevalle hypylle törkkäisin käden ulospäin kropasta. Sittenhän se menikin mainiosti.

Tokien keppien jälkeistä kohtaa en meinannut saada millään. eka hyppy meni hyvin. Tokalle en meinannut saada ohjattua millään. Tyyne lipsahti aina pimeään putkikulmaan. Onhan se hienoa että on estehakuinen ja irtoava, hitto soikoon semmosen kanssa vaan pitää olla tarkka kaukosäädin.

Pitää myös muistaa että Tyyneä ei saa jättää vähääkään selän taakse, se tepsuttelee suoraan taakseni kävelemään, eikä hakeudu ilman lupaa esteille. Omalla tavallaan ihan fiksu tatiainen.