Noilla ruskeilla on sisäänrakennettuna geeni. Se aiheuttaa hillitöntä kiskomista remmissä.
Toinen myös on armoton remmirähjä. Toinen muuten vaan komppaa. Toi äitiltä lainassa oleva Essi on taas copycat. Se matkii muita. Tulos = 3 remmissä tempovaa ja rähjäävää piskiä.

..ja lemmikit alentavat verenpainetta..

Nyt illalla men sit hermo mein rentoihin lenkkeihin. Annoin miehelle tuon jonka koulutukseen en aio puuttua ja käskin ulkoiluttaa sen.

Sitten ensin Ilona ulos. Mukaan taskullinen nameja ja kovaääninen hiukka ruosteinen naksu.
Naks, naks, naks, naks, naks. Muutama metri ja naks. Ihan lähellä asunnosta ulos tullut moppe ei paljoa Ilonaa haitannut, Ilona piti kontaktia. Välillä piti hiukan hellittää, jotta Ilona pääsi tarpeilleenkin. Loppulenkistä mulla oli uusi ongelma. Miten palkata koira ohjaajalle kivuttomasti? Ilonan kyseessä ollessa menee namin mukana sormista palat. 40 toiston jälkeen ovat sormet vereslihalla. Ei taida olla kovin palkitsevaa kuulla naks, saada räppäsy nenälle ja sitten nami.. *huokaus*

Urpon kanssa mentiin ulos. Namit oli uusia, joten niitä piti ensin hiukka kummastella. Välillä hajut vei ehdottomasti voiton ja oli ihan pakko rynnätä niin että olkapää meni melki sijoiltaan. Loppulenkistä Urpo oli kuulolla ja kulki kauniisti lähellä. Urpo ei ole niin haltioissaan nameista eikä niin ehdollistunut niihin. Urpoa piti hiukan kehua ja kannustaa samalla kun makupalan antoi. Onneksi yhtään moppea tai muppea ei tullut vastaan. Olisi voinut olla vielä hiukan liian vaativaa.