Eilen.

Mintulla oli vajaakäyntinen päivä. Sillä oli korvat lukossa ja draamakuningattaruus päällä. Jätin sen sitten kotiin potemaan huonoa päivää. Mukaan pääsi Urpo the välkkyjen välkky.  
Urpon kanssa haukuttiin hiihtäjiä, muristiin tassunsa satuttaneelle sakemannille, saatiin melkein opetus Miljalta käyttäytymisen soveltuvuudesta. Rakastettiin Iitaa.  

 
Urpo tuijotteli taivaita ja ihmetteli maailmaa, kun Ohjaaja yritti epätoivon vimmalla näyttää että oranssin kartion päällä on nami. Pikkuhiljaa ja vähitellen Urpo alkoi hoksata. Sen kanssa otettiin merkin alkeita, istumista, maahanmenoa, eksyneen ohjaajan luokse juoksemista (se kun ei meinannut pärjätä yksin ja raukka lähti juoksemaan kotiinpäin, taukki unohti auton parkkipaikalle!) Myös perusasennon paikkaa koitettiin miettiä. Pikkuisen 2-4 sekuntia yritettiin pysyä istuma-asennossakin. Aika hyvin se meni. Tolleen hitaasti sytyttäväksi dieseliksi.