Olin kivasti ajoissa menossa paikalle, kun juuri ennen tienristeystä näin autoinvaloissa hevosen. Siellä se musta eläin juoksi yksinään keskellä tietä. Yhtään valotolppaa ei ollut missään, edes kuu ei valaissut. Heponen painatti eteenpäin ja mulle iski huoli. Koitin hälyttää apua talosta joka kohdalla on, tokihan talo oli pimeänä sekin. Ei ketään kotosalla. Menin autolle, laitoin pitkät valot päälle ja lähden hissunkissun vauhtia heposen perään. Noin 100 metrin päässä hevonen yllättäen ilmestyi ajovaloihin. Se ravasi täyttä vauhtia ja nipin napin autoni konepellin väistäen. Onneksi oma vauhti oli minimissään jo valmiiksi. Kävin kääntämässä auton ja ilmoittamassa toiseen taloon että tiellä on heponen irti. Talon isäntä soittelikin lähinaapureiden hevosihmiset läpi. Mie lähdin takaisin tielle. Heppa juoksi ainakin 6-7 kertaa edestakaisin, se vaihtoi suuntaa aina kun joku auto kaahasi ohi. Oman autoni olin jättänyt tienpieleen valot päällä ja vilkku päällä. Se onneksi hidasti osaa autoilijoista.  Pysäyttelin parit autot vilkuttelemalla seis merkkejä, kun ilmestyin niiden ajovaloihin. Yksi nainen väisti autolla hevosta ja näki että se meni erään talon pihaan, hän lähti sen perään, samalla kun itse lähdin takaisin autolleni. Heti kun sinne pääsin, hevonen ilmestyi taas edestä ja juoksi lujaa vauhtia autoni ohi ja pimeyteen. Otin koirani remmin ja lähdin taas kävellen siihen suuntaan minne heppa katosi. Taas yksi auto näytti kääntävän sen suunnan. Muutaman kerran alkoi jo kunnolla pelottaa että hevonen kolaroisi autoihin. Se ei niitä erityisemmin pelännyt. Tiellä oli hetken aikaa rauhallista, eikä autoja kulkenut. Heppa oli jonkin matkan päässä ihmettelemässä. Aloin puhua sille. Ku hepponen huomasi että kyseessä on ihminen, se käveli suoraan luokseni. Rauhoittelin sitä äänelläni ja talutin tien sivuun. Siitä katselimme vielä parin autonohisyöksyä. Kävelimme takaisin siihen naapuriin, joka oli hevosmiehiä inffonnut. Hevosen omistaja oli hälytetty paikalle. näimmekinyhden auton, joka lähimailla ajeli edestakaisin. Menimme takaisin tienvarteen ja onneksi ensimmäinen auto joka tuli oli hevosen omistaja. Hän lähti taluttamaan hevosta kotiin, ja mie pääsin epiksiin.

Olin ihan varma että olin jo myöhässä. Hallin ovesta sisään astuessani, menin välittömästi rataantutustumiseen. Tutustumisen jälkeen kävin ilmoittamassa Ilonan 2/3 luokan kisaan ja mintun 1 luokan radalle. Sitten äkkiä pihalle hallista, Lämppäsin Ilonan surkeasti ja nopeasti, siitä sisälle ja melkien välittömästi radalle. Ilona kävi ihan kierroksilla ja itse päätin vielä vaihtaa ohjaus suunnitelmaani.. väärä päätös. Toisen esteen jälkeen saatiin hylky.

Ilona ehti mennä käymään A:lla ja iskeä tassunsa sinne. HYL. Puomin jälkeen vienti aidoille ontui, olin hiukan liian optimistinen ja Ilona jäi pyörimään eteeni (mitän myöhästyin paikaltani) Jotenkuten ja hieman erilailla päästiin seuraavan esteen yli kuin olin suunnitellut. A:n jälkeen olin huolimaton, enkä käskyttänyt Ilonaa, se ajoi aidan ohi. Putkella varmistelin sitä eteenpäin, eli siihen päähän putkea mishin ei edelliselläkierroksella menty. Ilona oli jo melkien menossa, kun se päätti ettei minuun voi luottaa. Muistaakseni se vetäisi putken väärään päähän tai sitten ehdin juuri ja juuri pelastaa sen. oikeaan päähän jouduin komentamaan sitä kolme kertaa. Ihan järjetön sotku ja sähellys.

Mintun kanssa lähdettiin pitämään hauskaa. Se oli ennen rataa ihan irti maasta.. kuten aina agilityssa.

Jätin mintun kahden aidan taakse ja kutsuin luo. kepeille koitin saada sen jarruttamaan, samalla blokkasin siltä mahdollisen kepeille pääsyn kokonaan ja se singahti putkeen. yllättävän hyvin Minttu pysyi melkein käpälässäni. Yhden kerran se vielä kävi tekemässä oman piruettinsa ja puikkas esteen yli omavalintaiselta puolelta. Touhu näytti järjettömältä. Minttu veti riemurallia ja kaahasi nauru naamallan, mie vielä kannustin sitä ja vaan kehuin kaikesta. Hylättyhän me saatiin väärästä radasta.

Maxi1 luokassa kukaan ei saanut tulosta, mutta Minttu palkittiin possunkorvalla "meidän kaikkien ilostuttamisesta", ohjaajakin sai lakua :)

Tapahtumarikas ilta ja lopulta kaikilla hyvä mieli.