Ilona:

Aluksi tehtiin pientä rataa, joka tuntui takkuiselta, töksähtelevältä ja kaikkea muuta kuin sujuvalta. Siinä ohjaaja ei päässyt liikkumaan kovin fiksusti, eikä se porokoirakaan juuri eronnut tukkaan tarttuneesta purkasta. Sitä kaaviota en kehtaa ees piirtää...

Kuvan radalla mulle uusi kohta oli esteellä 6. Backlap... vai miten se nyt kirjoitetaankaan. Koira siis kierrätetään esteen taakse, peruutetaan niin et tilaa on, koira laskeutuu ohjaajan eteen, mistä se pyöräytetään sylikäännöksellä takaisin esteen toiselle puolelle. Siitä lähetys putkeen.

Ensin tein useamman lähetyksen 6 esteen tuntumasta 7 putkelle. palkka oli putken jälkeen maassa. Kun irtoamisen kanssa ei enää ollut suuria ongelmia.. mentiin radalle.

Veivasin aluksi käden kadoksiin kainalooni, mutta pääsin sen yli. Lopuksi Ilona teki hienosti radan molempiin suuntiin. Yhteen väliin Ilona oli varma että hän voi juosta vitos esteeltä suoraan putken väärään päähän. Perusjuttuja "Kyllä poronatttu tietää".

Tyyne oli liekeissä. Pikkuinen geparti kiisi ja lujaa. Ahneus on hyve ja auttaa irtoamaan. Tynkky pup haki itsenäisesti putken jo aika kaukaa. 2 esteen varmistin kunnolla. Huikkasin kertaalleen "eteen" ja siellä se jo olikin kupilla. Tyynellä oli hurjan hauskaa. Aina saa ihmetellä sitä, et kuin tuo voi olla niin mutkaton otus.